Joulutähti: pimeysjakso, hoito ja uudelleenkukinta

Joulutähti — Meksikon tyräkki, jonka punaiset lehdet eivät ole kukkia

Joulutähti (Euphorbia pulcherrima) on tyräkkikasvien heimon (Euphorbiaceae) jäsen ja samaa sukua kuin pylvästyräkki ja ohdaketyräkki. Suvun yli 2 000 lajista joulutähti on yksi maailman myydyimmistä huonekasveista – joka talvi sitä toimitetaan kymmeniä miljoonia ruukkuja kauppoihin marraskuusta tammikuulle. Suomessa kasvi vakiintui jouluksi 1960-luvulta alkaen, ja Kauppapuutarhaliiton mukaan se on maan myydyin joulukukka.

Kasvin alkuperäinen kotiseutu on Meksikon ja Guatemalan Tyynenmeren rinteen alueet, jossa se kasvaa kausikuivissa trooppisissa metsissä 1–4 metriä korkeaksi pensaaksi (Kew POWO; Missouri Botanical Garden). Suomessa myynnissä olevat yksilöt ovat puolestaan pieniä, 30–60 cm korkuisia ruukkukasveja, joiden kompakti muoto syntyy kasvattajien käyttämästä kasvunsääteestä – luonnontilainen joulutähti on selvästi rangallisempi ja korkeampi.

Joulutähden tunnusmerkki on värittyneet suojuslehdet (latinan bractea), jotka ovat varren kärjessä rykelmänä. Yleisin väri on punainen, mutta jalostuksessa on tuotettu myös vaaleanpunaisia, valkoisia, kermankeltaisia, tiilenpunaisia ja jopa marmoroituja lajikkeita. Suomalaiset puutarhayritykset myyvät vuosittain kymmeniä eri lajikkeita, joista 'Prestige Red' ja 'Premium Red' ovat tunnetuimpia.

Mikä on todellinen joulutähden kukka, ja mitä punaiset lehdet ovat oikeasti

Yksi joulutähden yleisimmistä väärinkäsityksistä on se, että punaiset "kukat" olisivat oikeita kukkia. Ne eivät ole. Värittyneet osat ovat suojuslehtiä – muunneltuja varren kärjen lehtiä, jotka muuttavat väriään syksyllä, kun päivät lyhenevät. Tarkoitus on luonnossa houkutella pölyttäjiä keskellä olevia oikeita kukkia kohti.

Oikeat kukat ovat pieniä, keltaisia tai vihertäviä rykelmiä keskellä punaista suojuslehtikiehkuraa. Ne tunnistaa pieninä "napeina", joiden keskellä on sykerömäinen rakenne nimeltä cyathium – tyräkkikasveille tyypillinen kukinto-yksikkö, jossa hedekukat ja yksi emikukka ovat saman suojaavan rakenteen sisällä. Kun nämä keltaiset cyathiumit alkavat avautua tai pudota pois, kasvi on parhaassa kukinnassaan – tämän jälkeen suojuslehtien värit alkavat haalentua.

Käytännön testi: jos punaiset lehdet näyttävät selvästi lehtimäisiltä ja niissä on suoneverkko, ne ovat suojuslehtiä. Jos pieni keltainen rakennelma keskellä on sykerömäinen ja sisältää siitepölyä, se on oikea kukinto. Tämä erottaa joulutähden monista muista koristekasveista – esimerkiksi amaryllin näyttävät kukat ovat aitoja kukkia, eivät suojuslehtiä, ja joulukaktuksen kukinta on samalla tavalla aitoa kukintaa.

Joulutähden vehreät, vihreät lehdet ovat normaaleja kasvinlehtiä. Tunnistettava ero: vihreä lehti on liuskoittunut ja sahalaitainen, suojuslehti puolestaan koko lehden tasolla värjäytynyt ja muodoltaan terävämpi. Aikuisella kasvilla vihreitä lehtiä on alemmilla varsiosilla ja suojuslehtiä versojen kärjissä.

Lämmin huone ilman vetoa — joulutähden paras paikka kerrostalossa

Joulutähti on yksi vaateliaimmista kotiin tuoduista kasveista lämpötilan suhteen. RHS:n hoito-oppaan mukaan kasvi tarvitsee tasaisen 16–21 °C lämpötilan ja vakavin uhka on veto: joulutähti pudottaa lehtiä nopeasti, jos se altistuu kylmälle ilmavirralle vain muutamaksi tunniksi. Suomalaisessa kerrostalossa pahimmat paikat ovat ulko-ovi, viileä ikkunalauta talvella ja ilmastoinnin tuloilmasta tuleva kylmä virta.

Ihanteellinen paikka on huoneen sisällä, noin 1–2 metrin etäisyydellä etelä- tai länsi-ikkunasta, mutta ei suoraan ikkunalla. Suora kylmä lasi voi vaurioittaa lehtiä pakkasaikana, ja toisaalta keskipäivän aurinkopaisteessa suojuslehdet haalistuvat nopeasti. Kirkas mutta epäsuora valo pitää värit kestävinä koko joulukauden.

Lämpötila ei saa laskea alle 13 °C edes lyhytaikaisesti. RHS suosittelee koristevaiheessa 13–16 °C minimiä ja kesän kasvuvaiheessa 15–18 °C, kun taas suojuslehtien värittyminen syksyllä vaatii tasaisen 18 °C lämpötilan. Tämä tarkoittaa että jos haluat kasvin uudelleenkukintaan, lämpötilanvaihteluita on tarkkaan hallittava syksyllä.

Huom. kuljetus kaupasta kotiin on yllättävän kriittinen vaihe. Marttojen mukaan kasvi pitää suojata kuljetuksen ajaksi hyvin ja antaa paketin tasaantua tunnin verran huoneenlämmössä ennen avaamista. Suomessa pakkasella jopa lyhyt 5–10 minuutin altistus alle 0 °C lämpötilalle pudottaa lehdet seuraavan vuorokauden aikana, joten kysy aina kaupasta paperi- tai muovikääre – käärintä on ammattipuutarhureiden vakiokäytäntö pakkaskuljetukseen.

Joulutähti ei vaadi korkeaa ilmankosteutta, toisin kuin esimerkiksi peikonlehti. Suomen lämmityskauden 20–30 % suhteellinen ilmankosteus on pääosin riittävä, kunhan kasvi ei seiso suoraan patterin yläpuolella, jossa kuiva ilmavirta kulkee jatkuvasti.

Kuinka usein joulutähteä kastellaan

Joulutähti kastellaan, kun mullan pintakerros on kuivahtanut, mutta ennen kuin multa on kuivunut kokonaan. Kesällä tämä tarkoittaa yleensä kastelua kerran viikossa, talvella noin 7–10 päivän välein. Tarkka rytmi riippuu huoneen lämpötilasta ja ruukun koosta – kuiva sisäilma ja iso lehtimäärä lisäävät veden tarvetta.

RHS suosittelee perinteistä kastelua tehokkaampaa menetelmää: laita ruukku haaleaan veteen 10–20 minuutiksi niin, että multa imee vettä pohjasta. Nosta sitten ruukku ylös ja anna ylimääräisen veden valua pois ennen koristeruukkuun palauttamista. Tällöin koko mullan paakku kostuu tasaisesti, ja vältät pintakastelun yleisen ongelman, jossa pinta kostuu mutta juuripaakku jää kuivaksi.

Liikakastelu on joulutähden yleisin kuolinsyy. Jos vesi seisoo aluslautasella tai koristeruukun pohjalla, juuret mätänevät 1–2 viikossa ja kasvi alkaa pudottaa lehtiä alaosasta ylöspäin. Tyhjennä aluslautanen 20 minuutin sisällä kastelusta, ja varmista että koristeruukku ei pidätä vettä pohjassaan – tämä on yleinen ongelma kun ostokuoressa on tiivis koriste-pinnoite.

Käytä huoneenlämpöistä vettä. Kylmä hanavesi shokkivaikuttaa juuriin ja voi aiheuttaa lehtien putoamista, etenkin jos kasvi on muutenkin stressaantunut kuljetuksesta. Kalkkipitoinen vesi ei ole ongelma joulutähdelle samalla tavalla kuin aarnipeikonlehdelle tai peikonlehdelle, mutta sade- tai suodatettu vesi on aina hyvä valinta.

Talvella ja erityisesti kukinta-aikana kastelu on tärkeää – kuiva paakku vaikuttaa suojuslehtien kestävyyteen näkyvästi. Toisaalta kukinnan jälkeen helmi–maaliskuussa kasvi siirtyy lepokaudelle, jolloin kastelua vähennetään selvästi: vain niukka pohjakastelu 2–3 viikon välein riittää.

Joulutähden multa ja kalium-painotteinen lannoitus

Joulutähti pärjää tavallisessa hyvälaatuisessa kukkamullassa, jonka pH on lievästi hapan (5,5–6,5). Tärkeintä on hyvä läpäisevyys – joulutähti ei siedä jatkuvasti märkää multaa. Jos käytät tavallista kukkamultaa, sekoita siihen noin 15–20 % perliittiä tai karkeaa hiekkaa keventämään rakennetta.

Joulukauden myyntikasveja ei tarvitse lannoittaa – kasvattajat ovat lannoittaneet ne kasvuvaiheessa, ja ravinteet riittävät kukinnan ajaksi. Lannoitusta tarvitaan vasta jos säilytät kasvin yli ensimmäisen vuoden ja yrität saada sen kukkimaan uudelleen.

RHS suosittelee uudelleenkukintaa tavoittelevalle kasville kalium-painotteista nestelannoitetta (esim. tomaattilannoite tai vastaava NPK 5–7–10 -tyyppi) kerran kuukaudessa kasvuvaiheessa, eli huhtikuusta lokakuun loppuun. Kalium tukee kukkanuppujen ja suojuslehtien värin muodostumista. Käytä puolta pakkauksen vahvuudesta – ylilannoitus näkyy ruskeina kärkinä lehdissä ja suojuslehtien värin haalenemisena.

Marraskuu–maaliskuussa lannoitusta ei käytetä lainkaan, koska kasvi on joko kukinta- tai lepovaiheessa eikä pysty ottamaan ravinteita tehokkaasti. Helmi–maaliskuun lepokauden jälkeen kasvi leikataan takaisin (ks. seuraava osio uudelleenkukinnasta), ja lannoitus aloitetaan keväällä uuden kasvun käynnistyessä.

Näin saat joulutähden kukkimaan uudelleen jouluksi

Joulutähden uudelleenkukinta on yksi puutarhanhoidon klassisia haasteita – mutta täysin mahdollinen, kunhan ymmärtää että kyseessä on lyhytpäiväkasvi. Suojuslehtien värittyminen käynnistyy biologisesti vasta, kun kasvi saa vähintään 12–14 tuntia keskeytymätöntä pimeyttä joka vuorokausi syyskuun lopulta marraskuun puoliväliin saakka. Pienikin valonlähde – lukulamppu, televisioruutu tai ulkoa tuleva katuvalo – voi keskeyttää prosessin.

RHS:n mukaan kasvi tarvitsee "alle 12 tunnin valoaltistuksen päivässä syyskuun lopulta alkaen, 8–10 viikon ajan, varmistaakseen joulukukkimisen". Missouri Botanical Garden suosittelee "täydellistä pimeyttä 12+ tuntia yössä syyskuun lopulta lokakuun puoliväliin" suojuslehtien värin käynnistämiseksi. Kummatkin ohjeistukset osoittavat samaa: lyhyt päivä – pitkä, keskeytymätön yö.

1. Helmi–maaliskuu: leikkaa kasvi takaisin. Kun kukinta on ohi ja suojuslehdet ovat haalistuneet, leikkaa varret takaisin noin 10–15 cm korkuisiksi. Käytä suojakäsineitä – maitiaisneste tihkuu leikkauspinnasta ja ärsyttää ihoa. Pidä kasvi viileähkössä huoneessa (12–15 °C) ja kastele harvoin – noin kerran 2–3 viikossa. Kasvi on nyt lepokaudella.
2. Huhti–toukokuu: aloita kasvu uudelleen. Vie kasvi lämpimämpään (18–21 °C) ja kirkkaampaan paikkaan. Lisää kastelu normaaliksi (kerran viikossa) ja aloita kalium-painotteinen nestelannoitus puolella vahvuudella kerran kuukaudessa. Uusia versoja alkaa puhjeta leikkauskohdista. Voit myös ruukuttaa kasvin uudelleen tuoreeseen multaan tässä vaiheessa.
3. Kesä: pinch-leikkaa versojen kärjet. Heinä-elokuussa nipistä versojen kärjet pois (5–10 cm), kun ne ovat kasvaneet noin 15 cm pitkiksi. Tämä saa kasvin haarautumaan ja tuottamaan useampia suojuslehtikiehkuroita. Voit halutessasi viedä kasvin lasitetulle parvekkeelle, kun yöt ovat varmasti yli 13 °C – Etelä-Suomessa kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin.
4. Syyskuun loppu – marraskuun puoliväli: pimeysjakso. Tämä on koko prosessin kriittisin vaihe. Sijoita kasvi joka ilta kello 18 alkaen täysin pimeään tilaan – kaapin sisään, sängyn alle paksun pussin sisään tai erillisen huoneen sisälle valoton telttamuovi päällä. Kello 8 aamulla siirrä takaisin valoon. Yhteensä siis 14 tuntia yötä, 10 tuntia päivää. Toista 8–10 viikkoa keskeytyksittä.
5. Lämpötilan ja kastelun hallinta pimeysjakson aikana. RHS suosittelee tasaista 18 °C lämpötilaa värittymisen aikana – ei kylmempää eikä lämpimämpää. Kastele edelleen kerran viikossa, mutta vähennä lannoitusta. Tarkkaile yöllistä pimeyttä: jos lähistöllä on katuvalo tai sisävalo päällä, suojaa kasvi paksulla pussilla tai laatikolla. Edes muutaman minuutin valoaltistus voi nollata prosessin.
6. Marraskuun lopusta jouluun: värittyminen. Suojuslehtien punaisen värin pitäisi alkaa näkyä marraskuun puolivälistä alkaen. Lopeta pimeysjakso ja siirrä kasvi normaaliin valoiseen paikkaan. Pidä lämpötila edelleen 18–21 °C ja vältä vetoa. Suojuslehdet kehittyvät täyteen väriinsä joulukuun aikana, ja kasvi pysyy parhaassa kunnossa tammi–helmikuuhun saakka.

Miksi joulutähden lehdet putoavat heti ostamisen jälkeen

Lehtien äkillinen putoaminen on joulutähden tunnetuin ongelma ja syy siihen, miksi monet päättävät heittää kasvin pois jo viikon päästä ostosta. Syy on lähes aina sama kolme tekijää: kylmäaltistus, veto tai liika- tai alikastelu. Onneksi kaikki kolme ovat estettävissä, kun ymmärtää joulutähden herkkyyden lämpötilanvaihteluille.

Kylmäaltistus kuljetuksessa

Suomalainen pakkasilma on joulutähdelle myrkyllistä. Jo 5 minuutin altistus alle 0 °C lämpötilassa voi vaurioittaa solukoita peruuttamattomasti, ja vauriot näkyvät 1–3 vuorokauden kuluessa lehtien putoamisena. Ostaessa pakkasella varmista, että kauppa pakkaa kasvin tiiviiseen paperiin tai muovipussiin – ammattipuutarhureiden vakiokäytäntö, joka oikein tehtynä riittää 10–15 minuutin kuljetukseen autoon ja kotiin saakka. Älä jätä kasvia auton tavaratilaan kylmänä vuorokautena.

Veto kotona

Vetoinen sijainti on yhtä tappava kuin pakkanen. Tyypilliset Suomessa havaittavat vetolähteet ovat ulko-ovi, viileä ikkunalauta, ilmastoinnin tuloilmaventtiili ja takan vieri. Kasvi voi näyttää terveeltä päivän tai kaksi, mutta pudottaa sitten lehtiä äkillisesti viikon kuluessa.

Liika- tai alikastelu

Liikakastelu johtaa juurilahoon, jonka ensimmäinen merkki on alalehtien keltaisuus ja putoaminen. Alikastelu puolestaan saa kasvin nopeasti pudottamaan lehtiä energian säästämiseksi – etenkin jos kasvi on koristeruukussa, jonka pohjassa ei ole reikiä, ja vesi pakkautuu tiiviisti tai kuivuu yllättäen. Tarkista molemmat: pintamullan kosteus ja ruukun pohjareiät.

Suojuslehtien luonnollinen tippuminen

Tammi–helmikuussa, noin 6–8 viikon kuluttua ostosta, joulutähti alkaa pudottaa lehtiä luonnollisesti, kun kukintakausi päättyy ja kasvi siirtyy lepokaudelle. Tämä ei ole virhe vaan normaali biologinen kierto – tällöin voit joko leikata kasvin takaisin uudelleenkukintaa varten tai päättää että kasvin elinkaari on ohi.

Jauhiaiset ja villakirvat — joulutähden yleisimmät tuholaiset

Joulutähti on RHS:n mukaan yleensä "tuholais- ja tautivapaa", mutta sisätilan kuiva ilma ja heikkenevä kasvi houkuttelevat joitakin tyypillisiä tuholaisia – etenkin pidempään säilytetyissä yksilöissä. Missouri Botanical Garden listaa neljä yleisintä: jauhiaiset, villakirvat, vihannespunkit ja kilpikirvat.

Jauhiaiset

Pieniä valkoisia kärpäsiä, jotka lentävät kun kosket lehtiä. Asuvat lehtien alapinnoilla ja munivat sinne klusteroittain. Imevät kasvinestettä ja jättävät lehdet tahmeiksi mesikasteen takia. Ovat erityisen houkuttelevia juuri joulutähdelle ja muille kausiruukkukasveille – kasvattajien kasvihuoneista voi tulla mukana muutamia munia, jotka kuoriutuvat kotioloissa.

Torjunta: kelta-liimapyydykset ovat tehokkaita aikuisille (ripusta lähelle kasvia). Munia ja toukkia varten käytä kasvissaippua- tai neemiöljyliuosta 5–7 päivän välein 3–4 kertaa, jotta saat kaikki kuoriutumisvaiheet. Tärkeää on toistuvuus – yksittäinen käsittely ei riitä.

Villakirvat

Pieniä valkoisia ja vahamaisia hyönteisiä, jotka kerääntyvät varren ja lehtien liitoksiin sekä lehtien alapinnoille. Tunnistettava puuvillamainen suoja, joka peittää aikuisen kasvitäin. Yleisempiä kun kasvi on stressaantunut – esim. liikakastelun tai vedon jälkeen.

Torjunta: poista mekaanisesti vanupuikolla, joka on kostutettu spriihin (~70 %). Käytä suojakäsineitä, sillä joulutähden maitiaisneste tihkuu helposti rikkoutuneista varsista. Suihkuta sitten kasvi neemiöljyllä tai kasvissaippualla viikon välein 3–4 kertaa.

Vihannespunkit

Erittäin pieniä, lähes näkymättömiä punkkeja, jotka näkyvät vasta hennon seittimäisen rihmaston ja lehtien keltaisten pistetäplien kautta. Yleisin Suomen lämmityskaudella, kun ilmankosteus laskee. Tee kuukausittainen suihkutus, nosta ilmankosteutta ja vakavissa tapauksissa käytä neemiöljyä.

Kilpikirvat ja harmaahome

Kilpikirvat näyttävät pieniltä ruskeilta levyiltä varsilla. Poista vanupuikolla ja sprii-liuoksella. Harmaahome (Botrytis) puolestaan iskee jos kasvi on liikakastelussa tai ilma seisoo huoneessa – RHS varoittaa sienistä erityisesti talvella. Vähennä kastelua, parantaa ilmanvaihtoa ja poista vauriot lehdet.

Onko joulutähti myrkyllinen ihmisille ja lemmikeille

Joulutähden myrkyllisyys on yksi sitkeimmistä joulukauden myyteistä. ASPCA luokittelee joulutähden myrkylliseksi koirille, kissoille ja hevosille, mutta toteaa nimenomaisesti, että kasvin vaarallisuus on "yleisesti yliarvioitu" ("generally over-rated in toxicity") muihin Euphorbia-suvun lajeihin verrattuna. Tämä erottaa joulutähden esimerkiksi pylvästyräkistä ja ohdaketyräkistä, joiden myrkyllisyys on huomattavasti voimakkaampi.

Toksinen aine on ärsyttävä maitiaisneste (irritant sap), joka tihkuu pieniinkin haavoihin varsissa ja lehdissä. Tyypilliset oireet lemmikillä, joka on pureskellut joulutähden lehtiä, ovat suun ja kielen ärsytys, kuolaaminen sekä joskus oksentelu ja ripuli. Oireet ovat yleensä lieviä ja menevät ohi muutamassa tunnissa, eivätkä yleensä vaadi eläinlääkärin hoitoa kuin poikkeustapauksissa. Vakavat myrkytysoireet ovat joulutähdellä erittäin harvinaisia.

Ihmisille joulutähden maitiaisneste aiheuttaa lievää ihoärsytystä ja silmien kirvelyä, jos sitä joutuu suoraan iholle tai silmiin. RHS:n hoito-opas mainitsee, että maitiaisneste "voi aiheuttaa iho- ja silmäärsytystä". Vakavat allergiset reaktiot ovat mahdollisia mutta harvinaisia – suuremmassa riskissä ovat ihmiset, joilla on lateksi- tai Euphorbia-suvun yliherkkyys.

Käytännön ohje: Joulutähti kannattaa sijoittaa lemmikkien ja pikkulasten ulottumattomiin – korkeammalle hyllylle tai erilliseen huoneeseen, jonne kissalla ei ole pääsyä. Käytä suojakäsineitä, kun leikkaat varsia uudelleenkukintaa varten tai poistat haalistuneita suojuslehtiä. Jos lemmikki on pureskellut kasvia ja oireet ovat voimakkaita tai kestävät yli vuorokauden, ota yhteyttä eläinlääkäriin tai Myrkytystietokeskukseen (Suomessa puh. 0800 147 111).

Jos etsit täysin lemmikkiystävällisiä joulukukkia, kannattaa harkita joulukaktusta, joka on ASPCA:n luokituksessa ei-myrkyllinen kissoille ja koirille. Amaryllis sen sijaan on selvästi myrkyllinen.

Joulutähti joulun jälkeen — säilytä vuodeksi vai heitä pois

Useimmat suomalaiset heittävät joulutähden pois tammikuun lopussa, kun suojuslehdet ovat pudonneet ja kasvi näyttää kuolleelta. Tämä on täysin järkevä päätös – uudelleenkukinta vaatii sitoutumista 8–10 viikon pimeysjaksoon syksyllä, ja monille on edullisempaa ostaa uusi joulutähti seuraavana joulukuussa. Hinta-asetelma on sama kuin esimerkiksi petunioilla: kausikukka, joka on suunniteltu yhdelle sesongille.

Jos kuitenkin haluat säilyttää kasvin ja yrittää uudelleenkukintaa, prosessi on kuvailtu yllä "Näin saat joulutähden kukkimaan uudelleen jouluksi" -osiossa. Onnistumisen edellytykset:

1. Sitoutuminen pimeysjaksoon. Vähintään 14 tuntia keskeytymätöntä pimeyttä joka yö syyskuun lopusta marraskuun puoliväliin. Yhden viikon laiminlyönti voi viivästyttää tai estää värittymisen.

2. Tilan järjestäminen. Tarvitset tilan, joka pysyy täysin pimeänä 14 tuntia ja jossa lämpötila pysyy 18 °C tienoilla. Tyypillisiä paikkoja ovat varastohuone, vaatekaapin yläosa tai erillinen huone, jota ei käytetä ilta-aikana.

3. Kärsivällisyys. Edes oikein hoidettu joulutähti voi olla pienempi ja vähemmän näyttävä uudelleenkukinnan jälkeen kuin alkuperäinen ostohetkellä. Kasvattajat käyttävät kaupallisesti kasvunsääteitä ja optimoituja kasvuolosuhteita, joita kotioloissa on vaikea jäljitellä.

Jos päätät heittää kasvin pois, suojuslehdet ja varret kuuluvat biojäteastiaan. Älä polta tai kompostoi kasvia ulkona, koska maitiaisneste voi ärsyttää, jos sitä joutuu iholle tai silmiin käsittelyssä. Kasvi ei ole haitallinen vieraslaji eikä uhkaa Suomen luontoa, koska se ei kestä pakkasia.

Pistokkaista lisääminen onnistuu joulutähdellä myös – ks. seuraava osio – mutta uudet pistokkaat tarvitsevat saman pimeysjaksokäsittelyn kuin emokasvi, jos haluat niiden kukkivan jouluksi.

Näin lisäät joulutähteä pistokkaista

Joulutähden pistokaslisäys onnistuu koton, kunhan käytät suojakäsineitä maitiaisnesteen takia. Paras aika on touko–kesäkuussa, kun kasvi on aktiivisessa kasvuvaiheessa lepokauden jälkeen. Pistokkaat juurtuvat 4–8 viikossa lämpimissä olosuhteissa.

Käytännön vaiheet ovat samat kuin tyräkin pistokaslisäyksessä, koska molemmat ovat Euphorbia-sukua: leikkaa 10–15 cm pituinen versopistokas, anna leikkauspinnan kuivua 1–2 päivää, ja istuta sitten kosteahkoon, hyvin läpäisevään multaan. Pidä uusi taimi lämpimässä (20–22 °C) ja kirkkaassa epäsuorassa valossa.

Pistokkaat pitää käsitellä samalla pimeysjaksolla kuin emokasvi, jos haluat niiden kukkivan seuraavana jouluna. Tämä tarkoittaa että jos otat pistokkaan kesäkuussa, se on syyskuun loppuun mennessä riittävän juurtunut käsittelyä varten. Pienempien pistokkaiden suojuslehdet ovat luonnollisesti pienempiä kuin täysikasvuisella emokasvilla, mutta värittyminen onnistuu samalla periaatteella.

Usein kysyttyä joulutähdestä

Lue myös

• Kaikki huonekasvit →
• Joulukaktus – joulun toinen klassikko →
• Amaryllis – joulun sipulikukkija →
• Tyräkki – joulutähden Euphorbia-sukulainen →
• Peikonlehti – iso ympärivuotinen huonekasvi →